Hyvästi Patagonia!
Palasimme Argentiinan Ushuaiasta Chilen Puerto Williamsiin 12.1. Aamulla lähtiessämme oli täysin tyyntä kuten tavallista, ja irrottautuminen Ushuaian Club Nautico AFASyNin laiturista ei vaatinut muuta kuin kyljessämme olleen amerikkalaisveneen miehistön herättämisen. Päästyämme Canal Beagleen tuuli nousi saman tien nollasta noin 50 solmuun ja meno oli sen mukaista. Vajaan viiden tunnin kuluttua Sarema oli Chilen puolella Micalvissa kiinni saman ranskalaisveneen kyljessä, josta olimme lähteneet noin viikkoa aiemmin. Saimme “korjautettua” tutkamme, mikä tässä tapauksessa tarkoitti uuden magnetronin hankkimista ja asennusta. Suomen Furuno oli myynyt meille huomattavasti isompaan tutkaan tarkoitetun magnetronin. Olimme ostaneet sen vuonna 2013 varalle lähtiessämme Koillisväylälle, jossa meillä ei luojan kiitos ollut tutkan kanssa mitään ongelmia purjehtiessamme jäiden keskellä. Toimiva tutka tulee olemaan välttämättömyys myös seuraavalla legillämme.
Olemme hakeneet Suomesta lupaa purjehtia Etelämantereelle useamman kerran. Vielä vuonna 2009 vaatimuksena oli veneen katsastaminen Suomessa eli meidän olisi pitänyt purjehtia ensin Alaskasta Suomeen, minkä jälkeen olisimme ehkä saaneet luvan purjehtia Etelämantereelle. Ehdottamamme US Coast Guardin suorittama katsastus ei olisi riittänyt. Lähdimmekin sitten lievästi suivaantuneina Luoteisväylälle.
Mutta onneksi byrokratiakin kehittyy, ja lupahakemukset käsitellään nykyisin Tampereen sijasta Rovaniemellä Lapin ELY-keskuksessa vähintäänkin asiallisesti, eikä veneen vieminen Suomeen katsastusta varten ole enää välttämätöntä. Ensimmäisen vuonna 2016 ELY-keskukselle lähettämämme lupahakemuksen jouduimme peruuttamaan, koska kipparin nilkka murtui, ja jouduimme jäämään vuodeksi Eurooppaan. Seuraavana vuonna saimme ELY-keskukselta luvan purjehtia Etelämantereelle, mutta saavuimme vaiherikkaan Tyynenmeren purjehduksemme jälkeen Chileen liian myöhään.
Viime vuonna haimme lupaa jälleen kerran. Tällä kertaa hakemuksen jättämisen hoiti ensimmäistä kertaa Riitta, joka unohti, että lupahakemuksen käsittelyyn menevien 90 päivän lisäksi lupapäätöstä ja siihen liittyviä asiakirjoja on vielä pidettävä esillä vähintään 60 päivää. Suomesta saamamme lupa astuisi näin ollen voimaan vasta 15.2., mutta Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lain mukaista lupaa ei tarvita “toimintaan, johon pöytäkirjan toisen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen on myöntänyt voimassa olevan luvan”. Chilen lupaviranomainen myönsi meille eilen purjehdusluvan Chile - Antarctica - Falkland Islands. Lähtö huomenna Kap Hornille ja sieltä Etelämantereelle heti, kun sää sallii!